Kohti lapsen positiivista hoitokokemusta

Mikä tekee hoitokokemuksen lapselle positiiviseksi? Vastauksen löytääkseen ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Lapsen hyvä hoitokokemus koostuu aivan samoista asioista kuin sinunkin kokemuksesi: että tulet kuulluksi ja vakavasti otetuksi ja että voit luottaa siihen, että olet hyvissä käsissä (mm. Lindberg & von Post 2006). Näiden kokemusten mahdollistamiseen tarvitaan ammattilaisen hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi tietenkin hyvää sairauden hoitoa eli riittävää kivunlievitystä jne. Myös hoitoympäristöllä on vaikutuksensa lapsen kokemukseen (Ortju 2020, 2022, Pelander 2008).

Lasten kohdalla tämän kaiken tekee kuitenkin ongelmalliseksi se, että suurin osa maailmasta ja sitä myöten terveydenhuollostakin on suunniteltu aikuisille* (Ortju 2022). Toimintaamme vaikuttaa se, kuvittelemmeko lasten olevan samanlaisia kuin aikuiset vai arvelemmeko heidän olevan pelkästään erilaisia kuin aikuiset.

Jos miellämme lapset samanlaisiksi kuin aikuiset, rakennamme lapsille samanlaisia hoitoympäristöjä ja hoitokäytäntöjä kuin aikuisille: keskustelua tuolien ja pöytien ääressä, kirjoitettavien lomakkeiden täyttämistä ja niin edelleen. Jos taas pidämme lapsia aivan täysin erilaisina kuin aikuisia, oletamme heidän tarvitsevan jonkun toimimaan ja päättämään puolestaan tässä aikuisten maailmassa.

Mutta lapset ovatkin yhtä aikaa sekä samanlaisia että erilaisia kuin aikuiset. Samanlaisia he ovat siinä, että haluavat tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi omana ainutlaatuisena itsenään, oman elämänsä päähenkilönä, jolla on oikeus vaikuttaa kaikkiin oman elämänsä asioihin. Samanlaisia he ovat siinäkin, että he tarvitsevat luottamuksellisen suhteen ammattilaisiin, jotka heitä hoitavat. Ei riitä, että aikuiset puhuvat keskenään (niin kuin usein tapahtuu).

Erilaisia lapset ovat ainakin siinä, että heille leikkiminen, liikkuminen ja kaikki toiminnallinen on luontevampaa kuin pelkkä puhuminen. Jotta hoitokokemus voisi olla hyvä, tämä pitäisi huomioida vuorovaikutuksessa: siihen pitäisi voida osallistua toiminnan kautta (mikä voisi tosin monelle aikuisellekin olla mielekkäämpää kuin pelkkä istuminen ja puhuminen).

Erilaista on myös se, että lapsille voi olla aivan uutta ja ihmeellistä moni sellainen asia, joita me aikuiset pidämme itsestäänselvyyksinä. Siksi esimerkiksi sairaalassa moni asia voi pelottaa – mutta siksi myös moni asia innostaa ja ilahduttaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi pitkäaikaissairas lapsi voi olla potilaana paljon kokeneempi kuin häntä hoitaja ammattilainen, joka ei ole koskaan itse ollut potilaana. Lapsi on joka tapauksessa oman sairastamisensa asiantuntija kuten aikuinenkin potilas.

 Lasten aseman erilaisuus aikuisiin verrattuna saattaa kuitenkin joskus johtaa harhaan lasten kohtelussa. Meillä aikuisilla on vastuu lapsista ja olemme valta-asemassa lapsiin nähden. Siksi saatamme joskus unohtaa, että he ovat omia, erillisiä yksilöitään, joilla on tarve ja oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Kun sanon ”oikeus vaikuttaa kaikkiin asioihin”, en tarkoita: oikeus päättää kaikesta. Mutta kun aikuinen päättää jotain lapsen puolesta, hänellä on velvollisuus sitä ennen kuunnella lasta ja pohtia päätöstä lapselta kuulemansa valossa (Lapsenhuoltolaki, Lapsen oikeuksien sopimus - Potilaslain osalta lue lisää täältä).  Ja: kun sanon ”kuunnella”, en tarkoita vain sanojen kuuntelua, vaan lapsen havainnoimista kaikilla aisteilla hänen näkökulmaansa tavoitellen.

Jotta lapsen hoitokokemus voisi olla positiivinen, hänen on saatava sekä olla osallinen että tulla suojelluksi. Parhaiten lapsi tulee suojelluksi silloin, kun hän on osallinen eli tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään omine tarpeineen, haasteineen ja vahvuuksineen – ja saa vaikuttaa siihen, miten häntä hoidetaan. Vain silloin tarjoamamme hoito voi olla hoitavaa. 

 

******

Asiasanoja: lapsikäsitys, lapsipotilas, lapsipotilaan oikeudet, lapsen hoitokokemus, lapsen näkökulma, lapsen oikeudet, lapsen osallisuus, lapsinäkökulma, lastensairaala, lasten ja nuorten hoitotyö, lasten näkökulma, lasten oikeudet, neuvola, terveydenhuolto

*tai oikeastaan ”hyvän toimintakyvyn omaaville aikuisille”, kuten Noora Narsakka kirjoittaa Terveyttä Tieteestä -blogissa: http://terveyttatieteesta.blogspot.com/2022/03/yhteiso-ja-ymparisto-ikaantyneen.html