torstai 18. syyskuuta 2014

Tieto lisääntyy jakamalla

Monet hyvät asiat tässä maailmassa lisääntyvät, kun niitä jakaa muille. Tieto on yksi niistä. 

Ajatus jonkin lisääntymisestä jakamalla on paitsi se, että maailma hyötyy siitä, että sinä jaat tietoasi, myös se, että sinä hyödyt siitä. Ja vieläpä monella tavalla. Ensinnäkin omien ajatusten kertominen muille auttaa selkiyttämään niitä sinulle itsellesikin. Toiseksi maailmasta voi tulla lisääntyneen tiedon avulla sinullekin parempi paikka elää. Ja sitten vielä: voit lisätä jakamisen kulttuuria, jolloin voit itsellesi saada siitä odottamatontakin hyötyä.


Sosiaalinen media on jakamisen kulttuurin lisäämiseen mainio väline. Sen avulla voi luoda verkostoja, joissa tarpeellinen tieto liikkuu moneen suuntaan. Lisäksi monen somevälineen avulla tietoa voi levittää verkostonsa ulkopuolellekin ihan yllättäviinkin suuntiin – ja myös saada sitä sellaisilta tahoilta, joista sitä ei olisi itse osannut edes etsiä.

Toivoisin somen ammatillisen hyödyntämisen leviävän hoitoalalla huomattavasti nykyistä enemmän. Siksi, että voisimme kollegiaalisesti konsultoida toisiamme eikä pyörää tarvitsisi joka paikassa keksiä uudelleen. Ja siksi, että kehittyisimme itse ammatillisesti – voidaksemme edistää potilaiden parasta. Ja vielä: edistääksemme hyvinvointia koko yhteiskunnassa.

Itse olen harrastuspuolella saanut kokea niin monin tavoin hyödyllistä ja hauskaa verkostoitumista somen kautta, että samaa toivoisin ammatillisellekin puolelle. Paljon olen jo saanut ammatillisistakin someverkostoista, mutta vielä ollaan kaukana harrastusverkostoni toimivuudesta. Sen verkoston kautta sai aina, mitä tarvitsi - olipa tarpeen sitten tieto, apu, virkistys, tietokoneen johto tai kimppakyyti toiselle puolelle Suomea.  

Somen hyödyistä sekä myös haasteista olemme Lotta Kauhasen ja Dinah Arifullan kanssa kirjoittaneet artikkelin Sosiaalisen median mahdollisuudet ja haasteet terveysalan koulutuksessa ja terveydenhuollon toiminnassa vasta ilmestyneeseen Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksen julkaisuun. Käsittelemme artikkelissa paitsi aiheesta tehtyjä tutkimuksia, myös käytännöllisiä näkökulmia ja vinkkejä somen hyödyntämiseen.

Moni muukin on viime aikoina kirjoittanut somen hyödyllisyydestä hoitotyön tekijöille, asiantuntijoille ja tutkijoille. Sairaan(hyvä)hoitaja –blogissa tuore sairaanhoitaja Rayan Hämäläinen pohtii somea sairaanhoitajan mahdollisuutena elinikäisessä oppimisessa, hoitotyön kehittämisessä sekä oman ammatillisen kuvan luomisessa. 

Kouluttaja, kirjoittaja ja sairaanhoitaja Jan Holmberg toteaa blogissaan, että ammattietiikan mukaan sairaanhoitajan on toimittava hoitotyön vaikuttajana. Hän myös ideoi työpaikoille virtuaalisia keskusteluryhmiä hoitotyöntekijöille, potilaille ja kokemusasiantuntijoille. 

Itsekin kirjoitin perusteluja ja vinkkejä somen ammatilliseen käyttöön jo aiemmin.

Niinkin korkealla taholla kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogissa
kehittämispäällikkö Eija Hukka kannustaa asiantuntijoita ja asiantuntijaorganisaatioita käyttämään somea.   


Tutkijoiden kannattaa lukea myös Ilkka Olanderin bloggaus Tutkija sosiaalisessa medissa – verkkonäkyvyydellä on väliä

Lopuksi vielä lainaus artikkelistamme:  

”Yhtä tärkeä kysymys, 
kuin mitä hyötyä sosiaalisesta mediasta on meille, 
on että mitä hyötyä meistä 
voi sosiaalisen median kautta olla muille ihmisille.”

P.S. Kaikki twiittaajat sitten mukaan tänä iltana klo 19 Twitter-chattiin, jonka aiheena on sosiaalinen media ja hoitotyö!  

P.S. 2 (Lisätty jälkikäteen) Tässä on luonnos Sairaanhoitajaliiton someohjeiksi. Käy lukemassa ja kommentoimassa!