tag:blogger.com,1999:blog-4567427672246178539.post4757403529604459831..comments2022-11-15T11:04:51.629+02:00Comments on Lasten tähden: Kohti lapsen positiivista hoitokokemustaJohanna Ollihttp://www.blogger.com/profile/09491337081213521877noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-4567427672246178539.post-46113626988824248372022-08-11T10:25:45.037+03:002022-08-11T10:25:45.037+03:00Todella hienoa, että saimme sinut puhumaan koulu...Todella hienoa, että saimme sinut puhumaan koulutukseemme! Blogissa oli täyttä asiaa. Yt. Marttiina / Edumar Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4567427672246178539.post-16785505956035812002022-04-03T11:52:48.683+03:002022-04-03T11:52:48.683+03:00Kiitos tästä tosielämän tarinasta! Äitisi kaltaisi...Kiitos tästä tosielämän tarinasta! Äitisi kaltaisia viisaita ja välittäviä aikuisia lapset tarvitsisivat kaikkialla, missä aikuiset huolehtivat lapsista: kodeissa, varhaiskasvatuksessa, koulussa, seurakunnissa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä. Johanna Ollihttps://www.blogger.com/profile/09491337081213521877noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4567427672246178539.post-11970583086403266502022-04-03T11:06:13.125+03:002022-04-03T11:06:13.125+03:00Tuo on täysin totta. Jaan tähän kokemuksen eläväst...Tuo on täysin totta. Jaan tähän kokemuksen elävästä elämästä.<br /><br />Äitini aikanaan vielä elossa ollessaan oli perhepäivähoitaja. Hänelle oli suuret jonot hoitoon hakijoita. Kaupungilla ja päiväkodissa nousi polemiikki siitä, että mitä vippaskonsteja äidin luona tehdään kun kaupungin koulutetut lastenhoitajat eivät kelpaa, eikä heille jonoteta.<br />Totuus selvisi kun muistaakseni jotain tarkastajia kävi. <br />Hoito tapahtui terveessä määrin lapsen ehdoilla. Jokainen huomioitiin yksilönä ja oli sellainen rakastava ilmapiiri. Paljon läsnäoloa, arkartelua ja jos joukossa oli joku puutteellisempi lapsi niin häntä pidettiin yhtenä muista. Muistan että todella vaikeatkin lapset, joiden oikeasti olisi pitänyt olla jossain muualla hoidossa, niin muuttuivat.<br /><br />Lapsi pitää kohdata omana itsenään ja yksilönään. Jos joku ei syönyt tai osannut jotain, häntä ei pakotettu vaan kannustettiin mukaan. Muistan eräänkin lapsen joka suostui syömään vaan voita ja perunaa. Päivästä toiseen. Hänen annettiin tätä syödä äidinkin hoidossa mutta pikkuhiljaa lempeästi lautasen reunalle alettiin laittamaan muutakin. Kannustamisen kautta "katso kun Mikkokin syö noin hienosti kurkkua, etkö sinäkin kokeilisi? Ja perään suuret taputukset porukalla jos lapsi uskalsi maistaa". Päiväkodeissa ei tietenkään ole resursseja kaikkeen mutta on hyvä lasten kanssa muistaa että meidän rasittava arkemme on noiden lasten lapsuus. Rakkaus ja huomiointi riittää. Terveet rajat ja paljon kannustusta ❤️Valkoinen vaatehttps://valkoinenvaate.blogi.net/blog/noreply@blogger.com