keskiviikko 8. maaliskuuta 2023

Lisää tyttöjen ja naisten ADHD:sta

Koska aiemman tyttöjen ja naisten ADHD:tä käsittelevän kirjoitukseni lukukerrat (yli 9500) kertovat aiheen kiinnostavan monia, ajattelin hyvän webinaarin nähtyäni kirjoittaa siitä lisää. Aihe on esiin nostamisen arvoinen siksikin, että tutkimusten mukaan ADHD näyttää aiheuttavan naisille sekä muita samanaikaisia terveysongelmia että toiminnallista haittaa jopa enemmän kuin miehille.

ADHD havaitaan lapsuudessa paljon useammin pojilla kuin tytöillä, vaikka aikuisiässä sitä näyttäisi esiintyvän melkein yhtä paljon molemmilla. Koska tunnistamaton ADHD voi aiheuttaa paljon haittaa esimerkiksi opiskeluun, työhön, perhe-elämään ja muihin sosiaalisiin suhteisiin, olisi tärkeää havaita tyttöjen ADHD ja ymmärtää sitä jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

En juurikaan toista tässä aiemmin kirjoittamiani asioita, joten kannattaa lukea molemmat (tässä linkki aiempaan). Tämänkertainen kirjoitukseni perustuu psykiatrian erikoislääkäri, LT Elina Santin luentoon ADHD-liiton webinaarissa, jonka harmikseni juuri kuulin poistuneen verkosta. Nostan siitä kuitenkin tähän joitain kiinnostavia näkökulmia niistä asioista, jotka poikkeavat perinteistä ylivilkkaan jatkuvasti liikkeessä olevan ADHD-tyypin kuvasta, vaikka sellaisenakin ADHD voi tytöillä näyttäytyä.  


Tytön ja naisen ADHD koulussa, opiskelussa ja työelämässä

Lapsuudessa oppiminen voi olla monelle tytölle mieluista ja luontaista, jolloin koulussa opiskelu sujuu, kun siihen riittää mielenkiintoa. Kuitenkin huomio saattaa helposti kiinnittyä muualle, eikä aina tule kuunneltua. Tämän tyyppisen AD(H)D:n oireet jäävät helposti huomaamatta, koska ne eivät yleensä aiheuta häiriötä; tyttö ”haaveilee” tai unohtuu pitkäksi aikaa tekemään jotain.

Tytöt ovat poikia taitavampi peittelemään ADHD-oireita, mutta se tekee opiskelusta raskaampaa, kun sen takia joutuu tekemään tuplasti tai triplasti töitä. Varsinkin jos persoonallisuudessa on vaativuutta, yhtälö voi käydä raskaaksi. 

Opiskelussa ja töissä ongelmia aiheuttavat aikatauluhaasteet, unohtelu ja organisoinnin haasteet.  Myös vitkastelu ja aloittamisen lykkääminen ovat hankalia sekä opinnoissa että töissä. Tyypillistä on vaikeus priorisoida, jolloin tulee haalittua liikaa tekemistä. Pitemmän päälle voi myös olla hankala motivoitua tehtäviin, jos toteutus epäonnistuu usein.

Naisten, joilla on ADHD, koulutustaso usein matalampi kuin muiden naisten; opintoja voi olla, mutta tutkinto on suorittamatta. Tai tutkinto on suoritettu, mutta siihen on mennyt pidempi aika. Monet tytöt pärjäävät kyllä ADHD:n kanssa opinnoissakin hyvin, mutta jossain vaiheessa, kun elämässä tapahtuu muutakin hankalaa, tulee usein tilanne, ettei jaksa kaikkea. Kun opinnoissa tai töissä vaatimustaso nousee, vanhat keinot eivät ehkä enää riitä. Työuupumus ja somaattiset krooniset sairaudet ovatkin yleisempiä kuin muilla naisilla.

Työympäristöllä on suuri merkitys ADHD:n kanssa pärjäämisen kannalta. Esimerkiksi avokonttori tai huono työilmapiiri voivat hankaloittaa paljon, mutta jos työilmapiiri on myönteinen, työ voi olla tosi hyvässä jamassa!


Tytön ja naisen ADHD ihmissuhteissa

ADHD:n ydinoireiden lisäksi tytöillä ja naisilla voi esiintyä merkittäviä ongelmia tunnesäätelyn alueella. Ailahtelevaisuus, äkkipikaisuus, reaktiivisuus, mielialojen vaihtelu ja turhautumisherkkyys ovat tavallista yleisempiä. Impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus voivat ilmetä liiallisena puheliaisuutena, mikä voi häiritä niin koulussa, työpaikalla kuin muissakin sosiaalisissa suhteissa ja kuormittaa muita.

Nuoruudessa tyttö voi olla hyvinkin sisäänpäin kääntynyt, voi olla sosiaalista ahdistuneisuutta ja mieli matalalla. Ihmissuhteisiin saattaa tulla merkittäviä pulmia ja kiusatuksi tulemista tai kiusaamista.

Aikuisena ihmissuhdevaikeudet korostuvat. Pysyvien ihmissuhteiden muodostaminen voi olla vaikeaa ja epätasa-arvoiset ihmissuhteet ovat yleisiä, jolloin nainen voi olla joko hyväksi käytetyssä asemassa tai itse hyväksikäyttäjä. Vaikka parisuhde olisi tasa-arvoinenkin, perhe-elämä tuo mukanaan paljon organisoitavaa, mikä on ADHD:n kanssa uuvuttavaa. Usein käykin niin, että ”ei oo valmista kun pitäisi lähteä.”

 

Naisten ADHD:n liitännäissairaudet ja -ongelmat

Naiset ovat merkittävässä ja miehiin verrattuna suuremmassa riskissä komorbiditeetin eli ADHD:hen liittyvien muiden sairauksien ja ongelmien suhteen. Naisten ADHD:hen liittyy päihdeongelmia, riski teiniraskauksiin, masennusta, ahdistusta, autismia, pakko-oireita, kehitysvammaisuutta, itsetuhoisuutta, persoonallisuushäiriöitä – kaikkia näitä enemmän kuin miehillä, joilla on ADHD (tai naisilla, joilla ei ole).

Yleisiä ADHD:n seuralaisia naisilla ovat myös pitkäaikaissairaudet kuten astma, krooniset suolistosairaudet, krooninen kipu, lihavuus ja unihäiriöt. Myös kaikenlaiset syömishäiriöt ovat ADHD-naisilla yleisempiä kuin muilla naisilla.

Tärkeää: myös muita sairauksia pitää terveydenhuollossa hoitaa, vaikka ADHD todettaisiin!

****

Näitä asioita jäin itse pohtimaan webinaarin jälkeen:

Webinaarissa tuli esiin monta syytä uupumiseen, kuten oireiden peittelyn viemä energia (siis että yrittää pärjätä oireiden kanssa kuormittamatta muita?), liian tekemisen haaliminen (tosiin sanoen: innostuu monista asioista!), arjen organisoimiseen kuluva energia ja se, että kaikkeen vaativaan kuluu kauemmin kuin muilla. Sanoisin, että tärkeää olisi siis paitsi itselle sopivien sujuvan arjen keinojen keksiminen, myös itsemyötätunto ja itselle voimaa ja iloa tuottavien asioiden löytäminen – ja näiden mahdollistumiseksi tuki läheisiltä ja yhteiskunnalta. Itseään voi myös lohduttaa itselleen toimivilla sopivilla voimalauseilla, vaikkapa tällä Elina Santin sanomalla:”ADHD:n kanssa voi suorittaa samat tutkinnot kuin muut, siihen vain menee pidempi aika.”

Elina Santin mukaan aina on tarpeen joku psykoedukatiivinen hoito ja lisäksi psykososiaaliset hoidot (eli psykoterapia, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus tai neuropsykiatrinen kuntoutus). Vakuuttavinta tutkimusnäyttöä on lääkityksen ja psykososiaalisen hoidon yhdistämisestä tai eri psykososiaalisten hoitojen yhdistämisestä. Tämä kun vielä julkisen puolen terveydenhuollossa toteutuisi! Vaikuttaa siltä, että aika usein tarjolla on vain lääkereseptiä. Onneksi psykoedukaatiota ja vertaistukea (kuten kursseja tai verkkokursseja) on tarjolla järjestöjen kuten ADHD-liiton kautta, mutta niiden hankkimiseen tarvitaan omaa osaamista ja aktiivisuutta.

Webinaarissa ADHD:n hoitoa käsittelevässä diassa ei mainittu lainkaan liikuntaa, vaikka fyysinen aktiivisuus nostaa dopamiinitasoa ja tutkimusten mukaan sillä on vaikutusta tarkkaavuuteen. Joillekin siitä voi olla yhtä paljon hyötyä kuin lääkityksestä. Puhumattakaan siitä, miten paljon itselleen sopivan liikuntamuodon löytäminen voi tuoda iloa elämään. Suosittelisin siis sekä Elina Santille että kaikille teille blogin lukijoille Anders Hansenin kirjaa ”Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla” (josta olen kirjoittanut täällä). Kirja on täynnä tutkimuksiin perustuvaa tietoa, mutta silti erittäin helppolukuinen ja suorastaan imaisee mukaansa. Siinä käsitellään liikunnan vaikutuksia aivoihin ja ihmisen elämään hyvin monesta näkökulmasta, josta yksi on tarkkaavuuden näkökulma.

Jos (ja kun) on niin, että ADHD-naisen on vaikea hoitaa itseään ja terveyttään pitkäjänteisesti, on ADHD:n tunnistaminen kansanterveydenkin kannalta erittäin tärkeää. Nimittäin kaikki ADHD:n kanssa elämistä helpottavat keinot (lääkitys, dopamiini-aineenvaihduntaan vaikuttava liikunta ja kaikki käytännön keinot, kuten muistituet ja aikataulut) auttavat myös muiden terveysongelmien hoitamisessa. Jos ei tunnista omaa ADHD:tään, voi luulla, että pitäisi pystyä hoitamaan terveyttään samoilla keinoilla kuin muutkin. Ongelma on se, että jos niillä keinoin ei onnistu, saattaa luulla itseään huonoksi ihmiseksi (mikä vähentää voimia entisestään) – vaikka tarvisikin vain ADHD-sovellettuja keinoja terveyden hoitamiseen.

Edelleen suosittelen lämpimästi kaikille ADHD-aiheesta kiinnostuneille myös erittäin mainiota tutkimustietoon pohjautuvaa Anders Hansenin ”ADHD voimavarana” -kirjaa (josta olen kirjoittanut täällä). Lopetan Elina Santin sanoin:

On ADHD:ssä hyviäkin puolia, luovuutta ja intoa, 

joista on monenlaista hyötyä.

(Hyvistä puolista olen kirjoittanut aiemmin, lue lisää tästä linkistä)

Avainsanoja: lasten / aikuisten / tyttöjen / naisten tarkkaavuushäiriö, tarkkaavaisuushäiriö, tarkkaavuus, tarkkaavaisuus, tarkkaamattomuus, keskittyminen, keskittymisongelmat, keskittymättömyys, neurokirjo, neuromonimuotoisuus, neuropsykiatria, neuropsykologia, ADHD-diagnoosi, ADD-diagnoosi, tyttöjen ADHD, naisten ADHD  

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti