keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Onko pakko leikkiä (osa 2)


Aina uudelleen tämä kysymys nousee esiin: onko aikuisen pakko leikkiä lapsen kanssa? Viimeisimmäksi törmäsin siihen Yle Areenan ”Kasvatusviisautta kiireisille”-ohjelmassa. Siinä haastateltu isä, opettaja ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa sanoo:

"Kyllä pitää leikkiä lasten kanssa, varsinkin silloin kun lapsi pyytää. Muu olisi välinpitämättömyyttä sitä lapsen maailmaa kohtaan. Vaikka se voi olla aikuiselle vähän vaativa juttu heittäytyä siihen leikin maailmaan ja olla kokonaisvaltaisesti läsnä ja nousta sen lapsen tasolle."

Aivan loistavasti sanottu tuo "nousta lapsen tasolle". Lasten mielikuvitushan lähtee helposti lentoon, mutta aikuinen ei aina pääse niin korkealle. Silti moni luulee, että lapsen tasolle meneminen on laskeutumista. Leikissä kaikki on toisin!

Tämä leikin pakollisuuskysymys kertoo osuvasti aikuisen ja lapsen maailman erosta. Jos aikuinen kysyisi, onko pakko jutella lapsen kanssa joka päivä, kun lapsi pyytää, niin sellaista aikuista toiset aikuiset pitäisivät aivan outona. Koska puhuminen on aikuisten tapa kommunikoida, ja kommunikointi on ehkä tärkeintä, mitä elämässä on. Ainakin, jos välittää toisesta.

Mutta leikki on lapsen tapa kommunikoida. Toiminta on lapsen kieli syntymästä saakka; itkeminen, potkiminen, pään kääntäminen, silmiin katsominen - siitä se lähtee. Ja jalostuu hyvin pian leikin kieleksi, jonka aikuiset kyllä ensin opettavat lapselle. Aikuiset kutittavat, kurkistelevat käsien takaa, lennättävät lasta ilmaan. Mutta kun lapsi sitten pääsee toden teolla sisälle leikin maailmaan, aikuiset yhtäkkiä vetäytyvät sieltä pois ja kuvittelevat, että kun lapsi osaa puhua, kaiken voi nyt hoitaa sitä kautta. Mutta kun ei voi.

Lapsen kohtaaminen tapahtuu toiminnan kautta. Ja jos todella haluaa kohdata toisen, pitää olla kiinnostunut hänen maailmastaan. Että jos kohdata haluaa, niin sitten kyllä on pakko leikkiä, sillä lapsen maailma on leikin maailma.


P.S. ”Onko pakko leikkiä, osa 1” löytyy täältä. Siellä vastaukseni on, että ei ole pakko - ja siihenkin on hyvät perustelut:) Siellä kuitenkin annetaan tutkimukseen perustuvia käytännön vinkkejä siihen, miten aikuinen voi oppia leikkimisen iloa, jos se on päässyt unohtumaan. 

******* 

Avainsanoja: aikuisten leikkitaidot, aikuislapsileikki, lasten kanssa leikkiminen, leikki kohtaamipaikkana, leikkiin heittäytyminen, leikkimään oppiminen, mitä aikuinen voi oppia olemalla läsnä lasten leikeissä, mitä leikki on, opi leikkimään, toiminnallisuus, toiminnallinen kommunikaatio


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti