keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Lapsen kohtaaminen


Tähän asti olen kirjoittanut muun muassa kuntoutuksen tavoitteista, käsitteistä ja ihmisoikeuksista. Aika teoreettista tekstiä siis ja ehkä kaukana käytännön hoitotyöstä. Nyt tulee sitten vaihteeksi konkreettisia toimintaohjeita poikkeavasti kehittyvän lapsen kohtaamiseen.

Ole vahvasti läsnä

Ole aito, keskity lapseen, yritä joskus olla vaatimatta mitään. Ole tietoinen siitä, mitä teet ja tiedosta tunteesi; voi tehdä kipeää, jos lapsi torjuu sinut. Ajattele silloin, että tämä sattuu, mutta ei ole vaarallista, minä kestän kyllä. Kohtaaminen itsesi kanssa voi auttaa lapsenkin kohtaamisessa.

Hyväksy lapsi sellaisena kuin hän on

Hyväksy se, ettei lapsen kanssa aina suju, niin kuin toivoisit. Usein lapsen kokemat vaatimukset ahdistavat lasta ja siksi estävät häntä toimimasta hyvin. Älä keskity odottamaan, että lapsesta TULISI jotain, opi näkemään, että lapsi on se persoona, joka on.  

Yritä selvittää, mitä lapsi haluaa ilmaista käytöksellään

Kuuntele, kun lapsi kommunikoi toiminnallaan. Hän sanoo toimintansa kautta: ”Minä tarvitsen jotakin”. Ajattele silloin: ”Minun pitää tässä ja nyt pohtia, mitä lapsi tarvitsee.” Esimerkiksi pakkotoiminnot voivat syntyä lapsen kokiessa tarpeen, jota hän ei pysty tulkitsemaan tai toteuttamaan, jolloin hän heittäytyy johonkin toimintaan, joka tuttua ja turvallista.

Panosta dialogisen kommunikaatioyhteyden luomiseen

Suhtaudu lapsen omituiseltakin näyttäviin kommunikaatioyrityksiin kommunikaationa. Ongelma on usein se, että me haluamme lapsen kommunikoivan meidän tavallamme, ja se voi olla ainakin aluksi mahdotonta. Hyväksy se, ettei kommunikaatioyhteys aina onnistu.

Älä korosta häiriökäyttäytymistä

Muista ”älä-läikytä-liinalle”-syndrooma; odotuksilla on tapana toteutua. Aikuisen vahvasta reaktiosta häiriökäyttäytymiseen lapsi voi joko ahdistua tai ihastua, ja kummassakin tapauksessa häiriökäyttäytyminen yleensä lisääntyy. Ota vaikeat tilanteet positiivisina haasteina.

Näe lapsen näkökulma

Ymmärrä, että lapselle hänen oma käytöksensä on normaalia, eli parasta, mitä hän siinä tilanteessa voi tehdä. Lapsi voi uskoa kommunikoivansa samoin kuin muutkin tai esimerkiksi luulla, että kaikki vammaiset osaavat lukea (kuten CP-vammainen Tuomas Alatalo luuli). Huomaa, että lapsi kokee usein tulleensa väärinymmärretyksi ja nämä turhaumat kertyvät ja purkautuvat kohtauksina – kohtaa silloin lapsi!

Huolehdi turvallisuudentunteesta, mutta tarjoa monenlaisia kokemuksia

Jos ulkoinen todellisuus tuntuu lapsesta kaoottiselta, auta lasta keskittymään johonkin turvalliseen, esimerkiksi tuttuun lauluun tai pehmoleluun; se helpottaa lapsen orientoitumista tilanteeseen. 
Älä kuitenkaan rajoita lapsen elämää liikaa. Monenlaiset kokemukset, kuten matkat ovat tärkeitä kehityksen kannalta.
 
****************************

Nämä ohjeet eivät olleet minun keksimiäni. Lainasin viisaammalta, nimittäin kokemusasiantuntijalta. Ohjeet on muokattu autistisen Iris Johanssonin kirjan "Toinen maailma jonka tunnen" ohjeista vain hieman sovellettuna. Iris neuvoo siinä aikuisia autististen lasten kohtaamisessa, mutta päätelkää itse, ovatko ohjeet sovellettavissa muidenkin lasten kanssa.


tiistai 6. joulukuuta 2011

Millaiseen aikuisuuteen?


Kun kuntoutuksessa mietitään, mikä olisi lapsen parhaaksi, täytyy aina miettiä sitäkin, millaista aikuisuutta kohti lasta kasvatamme. Kuntoutuksessa näkökulma on usein se, mitä taitoja lapselle pitäisi opettaa, että hän pärjäisi elämässään mahdollisimman hyvin. Tämä on tärkeä kysymys, mutta nyt aion esittää toisenlaisen näkökulman tulevaisuuskysymykseen: millaiseen maailmaan lasta kasvatamme? Millaisessa yhteiskunnassa lapsi aikuisena elää?

En oikeastaan edes haluaisi tähän aiheeseen tarttua. Mutta aihe on tarttunut minuun eikä päästä irti. Tässä yhteiskunnassa kun ovat aikuisten vammaisten asiat joiltain osin todella huonosti.

Esitän teille 112 tapaa, joilla kehitysvammaisten ihmisoikeuksia Suomessa rikotaan. Olkoon tämä 112 sellainen hätänumero, joka herättää monet. Olen koonnut tavat Sydän paikaltaan-blogin 'Ihmisoikeudet toimintarajoitteisille' –kampanjan tosielämän tapauskuvauksista.

Aineistoa ei ole kerätty eikä analysoitu tieteellisesti, joten sen luotettavuuden arvioiminen jää jokaisen omalle vastuulle alkuperäiskirjoituksiin tutustumalla. Pyrin kuitenkin keräämään esimerkit tietyn logiikan mukaan eli ottamalla mukaan kuvaukset, jotka: a.) koskevat kehitysvammaisia, b.) on esitetty osoittaen, että tapaus tunnetaan ja c.) kertovat tapauksesta, jota ei ole muissa kuvauksissa esitelty. Taulukko on kuitenkin vain suuntaa antava luonnostelma aiheesta.

Näin ammattihenkilöt ja viranomaiset Suomessa 
rikkovat kehitysvammaisten ihmisoikeuksia

Taulukossa 1 olen kuvannut tapauskuvauksista kerätyt kehitysvammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien rikkomisen tavat ja niiden mainintakerrat merkiten useimmin kuvauksissa esiintyvät tavat ylimmäksi. Taulukoissa 2 olen esitellyt ne asiat (n=53), jotka mielestäni kertovat ensisijaisesti piittaamattomuudesta ja/tai todella huonosta ammattitaidosta ja taulukossa 3 ne (n=59), jotka kertovat ensisijaisesti vallan väärinkäytöstä. Edellä mainitut asiat kietoutuvat toki toisiinsa ja kummatkin ovat kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelyssä aivan yhtä kestämättömiä.
 


Taulukko 1. Ihmisoikeuksien rikkomisen tavat

Kehitysvammaisen henkilön ihmisoikeuksien rikkomisen tapa
Maininta-kerrat
HENKINEN / FYYSINEN VÄKIVALTA JA MUU TURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN
30
OMAISISTA ERISTÄMINEN / OMAISTEN SIMPUTUS
28
BYROKRATIALLA LANNISTAMINEN
19
TARPEETON / LIIALLINEN PSYYKENLÄÄKITYS
14
TERVEYDENHOIDON LAIMINLYÖNTI 
9
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOITTAMINEN
8
TALOUDELLISISSA ASIOISSA VASTOIN HENKILÖN ETUA TOIMIMINEN 
4
Yhteensä                                                                                             
112  

Taulukko 2. Piittaamattomuudesta ja/tai todella huonosta ammattitaidosta kertovat ihmisoikeusrikkomukset eriteltynä
HENKINEN/FYYSINEN VÄKIVALTA & MUU TURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN
-         kiusaaminen / pilkkaaminen / haukkuminen
-         lähentely / seksuaalinen hyväksikäyttö
-         fyysinen väkivalta
-         muu julmuus (nälässä pitäminen, syömään pakottaminen)
-         puuttumattomuus, kun muut asukkaat kiusaavat tai ovat väkivaltaisia
-         ammattihenkilön töissäolo alkoholin vaikutuksen alaisena

” --- kehitysvammainen antoi ymmärtää, että yökkö tulee myös sänkyyn ja koskettelee sukupuolielintä. Kaiken lisäksi kerran omahoitaja kertoi meille, että omaiseltamme oli ajettu häpykarvat pois. Käytimme hänet lääkärinvastaanotolla, joka totesi, että niin on tehty ja määräsi jopa antibiottikuurin, koska näki iholla tulehdusta. Asian selvittely ei johtanut minnekään.”

TARPEETON / LIIALLINEN PSYYKENLÄÄKITYS

”Pojallani ei aiemmin ollut mitään lääkitystä eikä hän ollut koskaan levoton ainakaan enempää kuin kukaan normaali ihminen. Lääkitys josta en koko aikana pyynnöstä huolimatta ole saanut tarkkaa tietoa, alkoi yllättäen vajaa vuosi sitten. Poika on muuttunut poissaolevaksi ja taantunut henkisesti, ei esim. viikonloppuisin tahdo enää ulkoilla kun on luonani.”

TERVEYDENHOIDON LAIMINLYÖNTI 
-         Sairauden hoitamatta jättäminen 
-         Toimintamahdollisuuksien (esim. ulkoilun) puuttuminen
-         Terveydelle haitallisten tapojen opettaminen

”Alamäki oli nopea ja hän valitti usein tavatessa kipuja alavatsassa. Yritettiin sukulaisten voimin saada lääkäriin, mutta edunvalvonta oli siirretty viranomaisille. Sanoivat että sisar valittaa vain saadakseen huomiota.-- Sisko sitten huononi huononemistaan ja vietiin lopulta vuodeosastolle, sieltä heti keskussairaalaan. Syöpä oli jo niin pitkällä, ettei ruvettu enää mitään hoitoa edes yrittämään. Alle kahden kuukauden päästä oli hautajaiset.”


Taulukko 3. Vallan väärinkäytöstä ammattitaidosta kertovat ihmisoikeusrikkomukset eriteltynä

OMAISISTA ERISTÄMINEN / OMAISTEN SIMPUTUS
-         tiedon panttaaminen omaisilta
-         omaisten yhteydenpidon rajoittaminen / estäminen
-         edunvalvojuuden siirtäminen omaiselta viranomaisille ilman pätevää syytä
-         perätön ilmianto lapsen pahoinpitelystä
-         pakkohuostaanotto
-         omaisen uhkailu

”Kun ainokainen tytär tuli täysi-ikäiseksi alkoi ajojahti. Ensin asuntolaan itsenäistymään, sitten toiseen ja perhekotiin. Kun valitettiin edesmenneen vaimon kanssa huonosta kohtelusta, edunvalvonta meni viranomaisille ja kaikki valta tytön elämään.”

BYROKRATIALLA LANNISTAMINEN
-         palvelusuunnitelman tarkastamisen hidastelu
-         lakisääteisen avustajan epääminen
-         yhteydenottoihin vastaamatta jättäminen
-         valehtelu
-         muu byrokratialla pelaaminen

”Kun sävyisästi kysyin, miten voimme viedä asiaa valitusteitä eteenpäin, kun ei näytä näin hoituvan, virkamies vastasi että ei sellaisesta voi valittaa, mistä ei ole tehty päätöstäkään. Ja että hänellä ei ole aikomustakaan ottaa asiaa edes käsittelyyn saati tehdä siitä päätöstä.”

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOITTAMINEN
-         asuinpaikan valinta vasten henkilön tahtoa
-         saattohoitoon kotiin pääsemisen kieltäminen
-         muu

”Meidän vaikeavammainen lapsemme haluaisi saattohoitoon kotiin asuntolasta. Edunvalvoja on kuitenkin kieltänyt saattohoidon kotona.”
TALOUDELLISISSA ASIOISSA VASTOIN HENKILÖN ETUA TOIMIMINEN 

”Veli sijoitettiin asuntolaan ja asunto myytiin --- Koko irtaimiston holhooja myi aivan pilkkahintaan. --- Myöhemmin kävi ilmi, että yhdestä ainoasta taulusta olisi maksettu parempi hinta kuin kaikesta yhteensä. Otin yhteyttä virkamieheen ja sitten esimieheen. Sanoivat, että minä en voi valittaa mihinkään, kun veljeni on aikuinen ihminen.”



Tällaiseenko aikuisuuteen?

Miettikää – jos ”puskaradion” kautta saadaan parissa viikossa kerättyä tällainen määrä järkyttäviä esimerkkejä, mitä saataisiinkaan, jos jokainen Suomen asuntola, hoitokoti, perhesijoitus ja laitos käytäisiin järjestelmällisesti läpi?

Esimerkit kertovat kehitysvammaisten aikuisten (ja osittain myös lasten) elämästä, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että muutkaan vammaiset olisivat epäoikeudenmukaiselta ja epäinhimilliseltä kohtelulta turvassa. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n palveluiden epäkohdista kertova juttu on vain yksi esimerkki, mutta valitettavasti niitä löytyy lukuisia.

Mitä siis voimme tehdä?

Voimme vastustaa ihmisoikeuksia rikkovia käytäntöjä ottamalla asiat puheeksi siellä, missä ne ilmenevät tai tekemällä asiat julkisiksi, jos ne eivät puhumalla muutu. Esimerkiksi voimme käyttää näitä keinoja:

-         mielipidekirjoitukset lehtiin
-         asia-artikkelit lehtiin
-         blogikirjoitukset ja niiden kommentointi
-         muun sosiaalisen median hyödyntäminen
-         yhteydenotto paikallisiin ja valtakunnan poliitikoihin
-         asiaa ajavien adresseja perustaminen / allekirjoittaminen
-         juttuideoiden antaminen julkisille tiedotusvälineille

Lisäksi voimme edistää ihmisoikeuksia puolustavia käytäntöjä sekä edellä mainittujen keinojen avulla että esimerkiksi näillä:

-         lapsen ja perheen voimaantumisen ja toimijuuden tukeminen
-         ihmisoikeuksista perheille, työyhteisöille ja laajemminkin tiedon jakaminen
-         asiaa edistävien yhdistysten perustaminen tai sellaiseen liittyminen
-         tutkimuksen tekeminen ja tutkitun tiedon hyödyntäminen
-         tulevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutukseen vaikuttaminen

Muita ideoita saa mielellään kertoa kommenteissa!

Pari helposti toteutettavaa vinkkiä

Vaikeiden asioiden ajaminen on harvoin helppoa. Tässä kuitenkin pari hyvin helppoa tapaa osoittaa kannattavansa vammaisten ihmisoikeuksia:

-      Jos olet Facebookissa (toisin kuin minä), liity Ihmisoikeudet vammaisten arkeen  -verkoston tykkääjäksi. Jos et ole Facebookissa, seuraa silti sivustoa, se on siis mahdollista meille naamakirjattomillekin.Jos tunnet tapauksia, joissa ihmisoikeuksia on rikottu, liity verkoston kantelukampanjaan

-     Seuraa Sydän paikaltaan -blogia ja ilmaise kommentoimalla kannatuksesi.  Sitä kautta saat paljon asiallista tietoa ja sydämeen käyviä kertomuksia siitä, mitä erityisesti kehitysvammaisille Suomessa tällä hetkellä kuuluu. Blogin ympärille on muodostunut laaja verkosto vammaisten omaisista, alan ammatti-ihmisistä ja vielä heistä, jotka eivät ole kumpiakaan ja silti ovat ottaneet asian sydämelleen.

-     allekirjoita adressi,  joka vaatii oikeutta yksittäistapaukselle, mutta edustaa kaikkia niitä, jotka eivät ole koston pelossa uskaltaneet oikeuksiaan vaatia. Jos hyväksymme sen, että Oleg Jakonen voidaan ilman hänen todellista tahtoaan asiantuntevasti selvittämättä erottaa lähimmästä omaisestaan, hyväksymme saman kohtalon muillekin. Yllä kuvaamani tapauskertomukset puhuvat raakaa kieltä siitä, miten yleistä omaisista erottaminen Suomessa on.



Itsenäisyyspäivänä 

Itsenäisyyspäivän ja kehitysvammaisten viikon kunniaksi kannattaa lukea perustuslaki, kuten Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto suosittelee. 

Tässä muutama keskeinen kohta:

-     Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
-     Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
-     Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja oikeudenmukaisempaa Suomea kaikille!