torstai 30. huhtikuuta 2015

Mitä leikki on?



Olen tässä kolmatta väitöskirja-artikkelia työstäessäni pähkäillyt, että mitä leikki oikein on ja mitä se ei ole. Usein siihen ainakin liitetään sellaisia positiivisia ilmaisuja kuten luovuus, mielikuvituksellisuus, vapaus ja leikkimielisyys.

Jostain syystä nämä määritelmät kuitenkin unohtuvat, kun puhutaan vammaisten lasten leikistä. Silloin yleensä aletaan puhua oikeanlaisista leikkitaidoista (tai taitojen puutteellisuudesta), leikin kehittävyydestä ja leikin käyttämisestä kuntoutuksessa ja opetuksessa. Leikin itseisarvo unohdetaan ja nähdään sillä vain välinearvoa, kuten Goodley ja Runswick-Cole (2010) huomauttavat.

Oman tutkimuksenikin ensimmäisessä aineistossa (Olli ym. 2014) tämä leikin käyttö aikuisten tavoitteiden välineenä tuli esiin leikin jatkuvana arviointina ammattilaisten normien mukaan oikeanlaisen leikin näkökulmasta. 

Mutta jos lapsilta kysytään, niin välineellistäminen kyllä sotii leikin olemusta vastaan. Lasten mielestä leikissä oleellisinta on tekemisen hauskuus, ei sen lopputulos (Glenn ym. 2012). Ja hei, c’mon, ketkä oikeasti ovat leikin asiantuntijoita?!

P.S. Kerron tutkimukseni seuraavasta vaiheesta yleisölle avoimessa ja maksuttomassa lapsinäkökulmaisen tutkimuksen seminaarissa Helsingissä 13.5.2015, tulkaahan kuuntelemaan tai seuratkaa netistä! Siellä on monia muitakin hyvin kiinnostavia esityksiä!