Tänään, kansainvälisenä sairaanhoitajan päivänä on hyvä miettiä, millainen olisi sairaan hyvä hoitaja somessa. Varmasti hänen ainakin pitäisi noudattaa samoja eettisiä periaatteita kuin kaikessa muussakin sairaanhoitajan työssä.
Yksi sairaanhoitajien
eettisten ohjeiden unohdettu – tai ainakin valitettavan vähän toteutettu –
ajatus on tämä:
Sairaanhoitajat
osallistuvat ihmisten
terveyttä, elämän laatua ja hyvinvointia
koskevaan
keskusteluun ja päätöksentekoon
kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Somehan olisi mitä mainioin kanava tämän sairaanhoitajien
eettisen velvollisuuden toteuttamiseen. Harva kuitenkaan sitä siihen
tarkoitukseen käyttää, vaikka sairaanhoitajien
sosiaalisen median ohjeissakin siihen kannustetaan.
Mutta pelkkä keskusteluun miten tahansa osallistuminen ei
ole hyvää hoitajuutta somessa – eettisyys vaatii kirjoittamista potilaiden
ihmisarvoa kunnioittavasti sekä hoitotyötä ja kollegoita arvostavasti.
Oleellista on myös käyttää kirjoittamista sekä hoitotyön vahvuuksien esille
tuomiseen että heikkouksien kehittämiseen.
Yksi juuri tällä tavoin somessa vaikuttava sairaanhoitaja
on Rayan Hämäläinen, ja siksi ilmoitin hänet Sairaanhoitajaliiton Nousevat
tähdet -kilpailuun. Onneksi olkoon palkinnosta! Rayan on rohkeasti ylpeä
työstään ja ammattikunnastaan, valmis sekä jakamaan omaa osaamistaan kollegoille että
ottamaan heiltä vastaan neuvoja. Hän uskaltaa tuoda esiin myös oman toimintansa
puutteita (esimerkiksi tässä
kirjoituksessaan) ja osaa ottaa ne oppimiskokemuksina, joista muutkin voivat
hyötyä.
Rayan aloitti oman
ammatillisen bloginsa pitämisen vain muutamia kuukausia sairaanhoitajaksi
valmistumisensa jälkeen keväällä 2014. Jokin aika sitten hänet valittiin
yhdeksi Tehy-lehden
blogi-kirjoittajista. Lisäksi Rayan osallistuu myös muiden aloittamiin keskusteluihin
ja vaikuttaa Twitterissäkin.
Yhteiskunta tarvitsee ihmisiä, jotka eivät odota yleistä
hyväksyntää alkaakseen toimia – kuten eräässä blogissa
toisaalla vastikään kirjoitettiin. Rayan
aloitti bloginsa tietämättä, saako siitä enemmän hyväksyntää vai paheksuntaa –
juuri sellaista rohkeutta hoitotyön kehittämisessä tarvitaan. Hoitotyö
tarvitsee rohkeita idealisteja (jollaiseksi Rayan tässä
kirjoituksessaan tunnustautuu), jotka näkevät työssä vastaan tulevat ongelmat
kehittämiskohteina eivätkä valittamiskohteina.
Kaikkihan me kuljemme loassa,
mutta jotkut meistä katsovat tähtiin.
– Oscar Wilde
Joka tähtää tähtiin, voi olla varma siitä, ettei saavuta päämääräänsä.
Mutta hän voi olla varma myös siitä, että ylettää korkeammalle
kuin se, joka tähtää pensaikkoon.
– Sir Philip Sidney
– Sir Philip Sidney
Onnea kaikille hoitoalan
nouseville tähdille!
Tehdään yhdessä tästä
maasta parempi paikka
hoitaa
ja olla hoidettavana!
Hienoa, että ehdotit Rayania ehdolle. Hän on hyvä valinta Nousevaksi Tähdeksi.
VastaaPoistaTässä postauksessasi huomioni kiinnitti ajatus, että yhteiskunta tarvitsee ihmisiä, jotka eivät odota yleistä hyväksyntää alkaakseen toimia. Sairaanhoitajan työssä on juuri näin. Tarvitaan rohkeutta uudistaa ja uudistua silloinkin, kun se ei (vielä) ole yhteisöllisesti hyvässä huudossa, mutta eettisesti oikein ja tärkeää ihmisen tai yhteisön hyvinvoinnille.
Hei Jan, kiva kuulla, että bloggarikollega on samaa mieltä! Näistä syistä ryhdyin ehdottelemaan (vaikka mietin nykyään tarkkaan, mihin aikani laitan):
VastaaPoista1. Kun hyvään kiinnittää huomiota, se lisääntyy.
2. Hoitajat ovat perinteisesti pitäneet matalaa profiilia, mutta sen on aika muuttua - hoitotyön ja hoitajien vahvuudet on saatava näkyviin. Kun näen rohkeita ja älykkäitä hoitotyön kehittäjiä tai hyviä hoitotyön keksintöjä, levitän mielelläni tietoa eteenpäin, tuen ja kannustan.
3. Kannatan hyvän laittamista kiertämään; tulinhan itsekin aikoinaan (1998!) valituksi Vuoden sairaanhoitajaksi. :)
4. Because I can: jos jotain, niin asioiden perustelemista olen yliopistossa oppinut. :D
Niinpä, edelläkävijöitä tarvitaan aina, eikä se osa useinkaan ole aivan helppo. Jokainen voi osaltaan miettiä, pystyykö ryhtymään uudistajaksi, tai voisiko edes tukea niitä, jotka ovat siihen rooliin uskaltautuneet.