Taikasauva lasten ja nuorten kuntoutukseen

Eräässä tilaisuudessa osallistujilta kysyttiin, mitä muuttaisimme lasten ja nuorten kuntoutuksessa, jos saisimme taikasauvan.  Jos minä saisin sellaisen, muuttaisin kaikkien lasten kuntoutuksen tavoitteeksi omannäköisen elämän.

Se ei ole perinteisesti ollut tyypillinen kuntoutuksen tavoite. Tavoitteet ovat yleensä perustuneet ammattilaislähtöiseen tietoon siitä, mikä on ”normaalia” ja siksi tavoiteltavaa. Tai mahdollisesti vanhempien toiveisiin siitä, mitä lapsen pitäisi oppia.

Jos kuntoutuksen tavoitteena olisi lapsen tai nuoren omannäköinen elämä nyt ja tulevaisuudessa, täytyisi hetkeksi lakata muuttamasta lasta ja muuttaa sen sijaan sitä, mitä tapahtuu aikuisten ja lapsen välillä.

Silloin kaikki kuntoutukseen liittyvät tutkimukset, suunnitelmat ja niiden toteutustavat perustuisivat sen selvittämiseen, mikä juuri tämän lapsen näkökulmasta on oleellista ja miten me ammattilaisina voimme siinä tukea.

Se ei tarkoita sitä, että lapsi saisi päättää kaikesta. Se tarkoittaa, että aikuisten pitäisi tutustua lapseen ja yrittää selvittää, miltä elämä näyttää hänen näkökulmastaan. Ja sen ymmärryksen pitäisi vaikuttaa siihen, mitä asioista päätetään.

Jos monenlaisten olemisen tapojen arvostaminen lisääntyisi kuntoutuksessa, voitaisiin nähdä, että myös lapsen ympäristöä (ihmisineen ja olosuhteineen) pitäisi kuntouttaa eli muuttaa sellaiseen suuntaan, etteivät joukkoon kuuluminen ja elämässä pärjääminen perustuisi samanlaisuuden vaatimukselle.

Silloin kuntoutus voisi sisältää lapselle itselleen merkityksellisten asioiden mahdollistamista, ja silloin jokaisesta lapsesta voitaisiin sanoa, kuten eräs äiti eräässä tutkimuksessa (Mandich ym. 2003) kuntoutuksessa olevasta lapsestaan sanoi:

Hän elää unelmaansa todeksi!

Taikasauvaa minulla ei ole, mutta olen väitöskirjatutkimuksessani (Kaitsalmi 2024) kehittänyt dialogisuuteen perustuvan kuntoutushoitotyön mallin, josta löytyy perustelut siihen, miksi omannäköisen elämän tulisi olla kuntoutuksen tavoitteena. Mallista löytyy myös konkreettisia keinoja, miten siihen tavoitteeseen voidaan päästä. Tulen mielelläni kouluttamaan näistä aiheista (https://kohtaamistaito.net/). Olen nähnyt, että taianomaisia asioita tapahtuu, kun niitä lähdetään yhdessä mahdollistamaan!

Täällä ollaan!

Täällä ollaan taas! En ole hylännyt tätä blogia, vaikka kirjoittamisessa onkin ollut pitkään taukoa. Viime vuonna vain tapahtui niin paljon isoja asioita, ettei aikaa ja energiaa riittänyt kaikkeen. Ensinnäkin menin viime vuonna naimisiin (sukunimi on nyt Kaitsalmi!) ja toiseksi aloitin Voimauttavan valokuvan erikoistumisopinnot. Kolmanneksi

SAIN VÄITÖSKIRJAN VALMIIKSI!!!

Se olikin pitkä prosessi, jota te blogin lukijat olette saaneet seurata monissa kirjoituksissa täällä. Väitöskirjan tuloksia olen ehtinyt raportoida lapsen näkökulmasta Lapsinäkökulmablogissa ja hoitotyön näkökulmasta Terveyttä tieteestä -blogissa, ja itse väitöskirja sekä siihen liittyvät linkit löytyvät kotivuiltani. Nimittäin sellainenkin hieno juttu viime vuonna tapahtui, että 

PERUSTIN YRITYKSEN!

Aiemmin en olisi voinut kuvitellakaan ryhtyväni yrittäjäksi. Ajattelin, että se on vain niitä varten, joita kiinnostaa rahan tekeminen. Mutta kun mietin, miten pääsisin parhaiten hyödyntämään kaikkea sitä, mitä olen väitösprosessin aikana oppinut, päädyin aina siihen, että yrittäjänä se olisi parhaiten mahdollista. Olinhan sitä paitsi elänyt eräänlaista yksityisyrittäjän elämää apurahatutkijana jo kauan; itse markkinoinut osaamistani ja hankkinut rahoitukseni, itse päättänyt ajankäytöstäni ja työni sisällöstä - ja itse luonut ne verkostoni, joita valmiiksi annetun kehyksen ulkopuolelta tarvitsin. 

Yritykseni on nimeltään Kohtaamistaito, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa hyvien kohtaamisten lisääntyminen tässä maailmassa. Tarjoan koulutus-, konsultointi-, kehittämis- sekä viestintäpalveluita kaikille kohtaamistyön ammattilaisille sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusaloilla. Koulutusten sisällöt liittyvät ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin ja niitä mahdollistavaan ympäristöön kaikessa ihmistyössä sekä myös arvoihin, etiikkaan, vammaisuuteen, lapsiin, hoitotyöhön ja tieteen tekemiseen.

Juuri nyt olen eniten innoissani voidessani tarjota koulutusta, jonka vaikuttavuudesta on jo kokemusta. Tutkimusklubisarjoissani yhdistetään tutkittu tieto ja osallistujien oma hiljainen tieto. Tutkimusklubeilla voidaan kouluttaa kerralla koko työryhmää ja saada kaikkien osaaminen jaettua, mikä on erityisen tärkeää uusissa työryhmissä ja silloin, kun on paljon vaihtuvuutta.

Kun tutkimusklubeista muodostetaan vuoden kestävä sarja, saadaan yhdessä kehitettyä työryhmän käytäntöjä aidosti mielekkäämmiksi niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Kun koulutusten sisältö kohdistuu ammattilaisten ydintehtävään, joka toteutuu kohtaamisten kautta, voidaan työtä oikeasti muuttaa vaikuttavammaksi asiakkaille ja potilaille. Ja tämä osallistujien osaamista arvostava ja dialoginen koulutusmuoto vielä antaa voimia sen sijaan, että veisi niitä! 

Tutkimusklubit ovat antaneet meille voimia! 
Ne ovat antaneet työkaluja arkeen ja herättäneet ajattelemaan
ja tarkastelemaan omaa toimintaa.
- Osallistujan palaute

Minulta saa mielellään tilata myös luentoja tai muuta tiettyyn tarkoitukseen räätälöityä koulutusta sekä muita kehittämispalveluita, joista voit lukea lisää kotisivuiltani eri välilehdiltä: https://kohtaamistaito.net/

Aion edelleen kirjoittaa silloin tällöin tänne blogiin lapsiin, vammaisuuteen ja kuntoutukseen liittyvistä aiheista, mutta jos haluat pysyä kärryillä kuulumisistani, kannattaa tilata ilmainen uutiskirjeeni täältä: https://kohtaamistaito.net/about/ Jaan uutiskirjeessä myös vinkkejä hyväksi havaitsemistani artikkeleista, kirjoista ja tapahtumista, koska haluan laittaa hyvän kiertämään. Jos sinä koet saaneesi tästä blogista joskus jotain hyvää ja haluat laittaa sen kiertämään, niin vinkkaapa tästä eteenpäin!