Kaunista on se, kun ihminen uskaltautuu toisen katseen kohteeksi ja se toinen katsoo niin, että silmät säteilevät. Kaunista on se, kun aidot tunteet saavat tulla nähdyiksi; suru, pelko, ilo, rohkeus – ihan kaikki. Kaunista on se, kun ihminen uskaltaa antaa epätäydellisyytensä näkyä ja tulee hyväksytyksi sellaisenaan. Kaunista on se, kun ammattilainen uskaltaa luopua toisen puolesta tietämisestä ja opetella katsomaan toisen silmin. Kaunista on se, kun joku uskoo hyvään jo silloin, kun se ei vielä ole nähtävissä.
Tämä kaikki on sellaista sisäistä kauneutta, jota ei aina
ole helppoa tallentaa muille nähtäväksi. "Lempeäkatse IV"-näyttelyssä siinä on kuitenkin onnistuttu. Näyttelyssä
esitellään valtavan hienoja voimauttavan
valokuvauksen projekteja, joiden takana on pitkä
dialoginen prosessi, jossa päähenkilöt ovat saaneet tulla nähdyiksi omilla
ehdoillaan ja itselleen merkityksellisellä tavalla. Näyttely tuo esiin
harvinaislaatuisia, tavallisesti tietosuojan vuoksi piiloon jääviä projekteja,
joissa syntyy korjaavien katseiden ketju, kuten näyttelyn esitteessä osuvasti kuvataan.
Lempeä katse -näyttelyssä ja -seminaarissa mieleeni painuneita
ajatuksia
-
Miten haluat minun sut näkevän? (opettajan
kysymys oppilaalle)
-
Ota minut tällaisena kuin oon (erityisluokan pojan
musiikkivalinta oman kuvaesityksensä taustalle)
-
On hyvä olla erilainen, omanlaisensa (maahanmuuttajanuoren
oivallus projektin myötä)
-
Näyttäkää että välitätte, menkää luokse, olkaa
läsnä! (sijoitetun nuoren neuvot omahoitajille)
-
Miksi on niin vaikeaa olla minä? (aikuisen
naisen pohdintaa)
-
Johtamisen välineeksi häpeämättömän rakastava
katse (yhteisön johtaja omasta työtavastaan)
-
En näe enää ympärilläni esimiehiä, näen ihmisiä
(osallistujan kommentti esimiesprojektista)
-
Hoitojärjestelmässä olimme rooliemme vankeja,
projektissa pääsimme niistä vapaaksi (päihdelääkäri projektista asiakkaan
kanssa)
-
En ole vuosiin kokenut ylpeyttä mistään. En
uskonut, että mun sisältä löytyis rohkeus – mutta se löytyi. Näistä kuvista
olen ylpeä ja toivon että ihmiset tulevat niitä katsomaan (asiakas projektista
päihdelääkärin kanssa)
-
Että kaikki ihmiset ovat erilaisia, eikä ketään
pidä määritellä sen mukaan, miltä hän näyttää (mitä hoitoalan ihmiset voisivat koulukiusaamisesta
sairastuneen pojan mielestä voimauttavan valokuvan työtavasta oppia)
Siis kauneutta on.
Rakkautta on. Iloa on.
Kaikki maailman
kurjuudesta kärsivät,
puolustakaa niitä!
-Eeva Kilpi
Päivitetty 1.9.2017:
Aalto-yliopiston voimauttavan valokuvan opiskelijoiden päättötyönäyttely Lempeä katse IV on esillä Diakissa Kalasataman kampuksella Helsingissä 21.8.–14.12.2017.
– Avajaiset keskiviikkona 6. syyskuuta klo
16.30–19 (opastettu kierros klo 17.15–19: Miina Savolainen, näyttelyn
tekijät ja päähenkilöt johdattavat näyttelyyn)
– Yleisöluento voimauttavan valokuvan menetelmästä ja opastettu kierros torstaina 21. syyskuuta (luento klo 13–14.45, kierros klo 15–16.15).
Opastettuja kierroksia on tiedossa erilaisten tapahtumien yhteydessä myös seuraavina ajankohtina:
– ke 15.11. klo 9–12 järjestettävän Väkivaltaisen radikalismin ehkäiseminen -seminaarin yhteydessä (kellonaika tarkentuu)
– to 28.9. klo 16–18
– ma 23.10. klo 16–18
– la 25.11. klo 14–16
– ti 12.12. klo 16–18.
– ma 23.10. klo 16–18
– la 25.11. klo 14–16
– ti 12.12. klo 16–18.
Lisätiedot Diakin sivuilta.
(Alun perin näyttely oli nähtävissä 15.6.2017 asti kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä)
P.S. Suosittelen edelleen
lämpimästi myös Valokuvan voimaa
-sarjan katsomista Yle Areenasta ja täältä voi lukea ajatuksiani voimauttavan valokuvan ammatillisenperusteiden kurssilta.
Ihanasti kirjoitettu! Selvästi kuuluu tekstistä, että näyttely on tehnyt vaikutuksen. Pitääpä itsekin mennä katsomaan.
VastaaPoistaT. Eva-Maria
Kiitos Eva-Maria, kiva kuulla! Näyttely ja siihen liittyvä seminaari tekivät tosiaan vaikutuksen. Sieltä kun tuli ulos, oli sellainen olo, että on saanut nähdä ja kuulla ja imeä itseensä niin suuren annoksen hyvyyttä ja kauneutta, että sitä on ihan pakko antaa jollekin eteenpäin...
VastaaPoista